Lyseo 150 vuotta
Lyseon 150-vuotisjuhlaviikkoa vietettiin 14.–20.11. Viikon aikana julkaistiin Lyseon sosiaalisen median kanavilla Lyseon alumnien tervehdyksiä ja alkuviikosta opiskelijakunnan hallitus järjesti kaksi pukeutumisteemapäivää. Juhlaviikko huipentui koulun väen osalta perjantaina 18.11. Lyseon päivään ja koulun omaan 150-vuotisjuhlaan. Lauantaina 19.11. juhlatunnelmaan pääsivät osallistumaan Lyseon alumnit ensin avoimien ovien päivässä Lyseolla ja tämän jälkeen Lyseo 150 vuotta -pääjuhlassa taidelukio Lumitin uuden rakennuksen salissa.
Lyseon päivää vietettiin teemalla ”Lyseolainen 2020-luvulla”. Lyseon päivän aluksi kokoonnuimme yhteiseen salitilaisuuteen, jossa aluksi lyhyesti kerrottiin Lyseon päivän taustaa. Tämän jälkeen saimme kuulla Lyseon alumnien Kristiina Kuisman, Leena Ståhlbergin, Salla Willmanin, Joonas Marjasen sekä Sakari Pääkön muistoja omilta lyseovuosiltaan sekä ajatuksia lyseolaisuudesta. Lyseon alumneja haastattelivat nykylyseolaiset Enna Lauronen ja Oliver Hyvönen, jotka toimivat myös juontajina sekä koulun omassa 150-vuotisjuhlassa että pääjuhlassa.
Salitilaisuuden jälkeen opiskelijat työskentelivät ryhmänohjaajien opastuksella 3–5 opiskelijan työryhmissä. Työryhmän tehtävänä oli kuvata työryhmän mielenmaisema/sielunmaisema lyseolaisuudesta, eli pohtia esimerkiksi millainen on lyseolainen tänään, miten tämän päivän lyseolainen poikkeaa aiempien vuosikymmenten lyseolaisuudesta, mitä lyseolaisuus on ja mikä tai millainen on Lyseon henki. Työryhmien työskentelyn tuloksena syntyi runoja, mainoksia, postereita, videoita ja jopa sävellyksiä. Näitä töitä esiteltiin lauantaina 19.11. avoimissa ovissa sekä myöhemmin Lyseon sosiaalisessa mediassa julkaistussa joulukalenterissa.
Lyseon päivä päättyi koulun väen omaan 150-vuotisjuhlaan, jota vietimme Lyseon juhlasalissa. Juhlassa kuulimme musiikkia niin Lyseon alumnin, opettajien kuin kuoronkin esittäminä. Lyseon kuoro ensiesitti musiikinopettaja Anna Voutilainen-Veijosen 150-vuotiaalle Lyseolle säveltämän ja omistaman teoksen Sain kasvaa.
Juhlan ohjelmassa oli myös Lyseon ilmaisutaidon ryhmän laatima Lyseon hengen matkassa -video, rehtori Mika Strömbergin tervehdyssanat, Lyseon alumnien videotervehdyksiä sekä vuoden lyseolaisen julkistaminen ja haastattelu. Vuoden lyseolaiseksi 2022 valittiin Lyseon henki. Lyseon hengen haastattelun oli käsikirjoittanut äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Janne Romppainen. Haastattelussa Lyseon hengen ääninä esiintyivät ilmaisutaidon opiskelijat sekä kaksi Lyseon alumnia.
Juhla päättyi perinteiseen tapaan Savolaisen lauluun.
Lauantaina 19.11. Lyseon juhlapäivää vietettiin Lyseon hengen, rennon yhdessäolon ja mukavien muistojen hengessä. Päivän aikana oli mahdollisuus tutustua Lyseon rakennukseen sekä nykymuotoiseen lyseolaisuuteen. Lyseolla vierailleita oli opastamassa sekä Lyseon opiskelijoita että opettajia. Lyseon tiloissa järjestettiin myös muutamia luokkakokouksia.
Lyseon 150-vuotispääjuhlaa vietettiin Lumitin uuden rakennuksen salissa. Pääjuhlan juhlapuhujina olivat Lyseon emeritarehtori Leena Auvinen sekä Lyseon alumni, professori Atte von Wright.
Lisäksi juhlan ohjelmassa oli musiikkiesityksiä, rehtori Mika Strömbergin tervehdyssanat, ilmaisutaidon ryhmän Lyseon hengen matkassa -video ja alumnien videotervehdyksiä. Luonnollisesti myös pääjuhla päättyi Savolaisen lauluun.
Pääjuhlan jälkeen nautittiin iltapalabuffet, jonka maljapuheessa Lyseon alumnit ja nykyiset apulaisrehtorit Päivi Kiiski ja Paavo Heiskanen pohtivat ikilyseolaisuutta.
(Teksti: Miia-Maarit Saarelainen)
Eräkurssi Tiilikkajärven kansallispuistoon BI12
Syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna suuri joukko lyseolaisia matkasi jälleen Tiilikkajärven Kansallispuistoon eräkurssin merkeissä (BI12). Rinkat selässä reippailtiin Uiton kierros, ihasteltiin Venäjänhiekan uimarantaa, kierrettiin Tiilikanaution lenkki ja piipahdettiin myös alussuolla. Opintojaksolla tunnistettiin kasvilajeja, opiskeltiin metsä- ja suotyyppejä sekä harjoiteltiin työpisteissä mm. ensiaputaitoja, suunnistusta ja nuotiotyyppejä. Ennen kaikkea nautimme kuitenkin luonnossa liikkumisesta ja yhdessäolosta. Oli ihana ja onnistunut retki!
Moninainen maaseutu ja biotalouden mahdollisuudet -teemaopintojakson
1. Tiedeleirikoulu Luke Maaningan toimipisteessä Halolassa 28.-29.4.2023
Osana monialaista Moninainen maaseutu ja biotalouden mahdollisuudet –teemaopintojaksoa toteutettiin yhteistyössä Savonia ammattikorkeakoulun ja Luonnonvarakeskuksen Maaningan toimipisteen kanssa lukiolaisten tiedeleirikoulu. Tiedeleirille osallistui 16 Lyseon 1. ja 2. vuositason opiskelijaa. Tiedeleirikokonaisuus koostui tieteellisen tutkimuksenteon teoreettisista menetelmäopinnoista, jotka toteutettiin Savonia AMK:n Moodle-ympäristössä ja käytännön kenttätutkimusosuudesta Luonnonvarakeskuksen Maaningan toimipisteessä Halolassa.
Tiedeleirikoulussa toteutettiin ravinteiden huuhtoumatutkimus, jota taustoitettiin perusteellisesti teoriatunneilla ja tutkimussuunnitelmia laadittaessa. Ravinnontuotannolla on aina ympäristövaikutuksia ja monet niistä voivat olla haitallisia ympäristölle. Vesistöjen rehevöitymistä aiheuttava ravinteiden huuhtoutuminen on yksi merkittävä maatalouden ympäristövaikutus. Ravinteiden huuhtoutumista pyritään vähentämään monin keinoin, joista yksi merkittävimpiä on lannoitteiden, erityisesti karjanlannan levitysajankohdan, määrän ja levitystekniikan optimointi. Tiedeleirikoulussa toteutettiin kokeellinen demotutkimus Luke Maaningalla kehitetyn erityisen olosuhdekammion ja pintavaluntasimulaattorin (SIMU) avulla. Opettajina tiedeleirikoulussa toimivat Luken tutkija Kirsi Järvenranta ja Savonia AMK:n erityisasiantuntija Salla Ruuska.
Kokeessa tutkittiin ravinteiden ja kiintoaineksen huuhtoutumista lietelannalla lannoitetuilta pelloilta käytettäessä erilaisia lannanlevitystekniikoita ja kasvipeitteisyydeltään toisistaan eroavia peltolohkoja. Tutkimuksessa käytetyt lietelannan levitystekniikat olivat hajalevitys (suoraan maan pinnalle) ja sijoituslevitys (multaaminen maan sisään). Näiden erilaisten lannanlevitystekniikoiden aiheuttamaa ravinnekuormitusta verrattiin sitten sekä kasvipeitteisiltä (nurmi)pelloilta että muokatuilta savipelloilta tuleviin huuhtoumiin. Molemmista peltotyypeistä oli mukana myös lannoittamattomat kontrollialat erilaisten koekäsittelyjen vaikutusten toteamiseksi. Ravinnehuuhtoumakokeiden tuloksilla on käytännön merkitystä esimerkiksi maatalouden aiheuttaman ravinnekuormituksen hillitsemiseksi maatilojen kevätkylvöjen yhteydessä.
2. Elämyksellisiä ja elontärkeitä kulttuurimaisemia
Kuvataiteen teemaopinnoissa keskityttiin oman koulun sisäpihatilan uudisrakennusosan suunnitteluun. Lyseo on rakennuksena lähes 200 vuotta vanha ja toiminut kouluna koko tämän ajan. Säilyäkseen vetovoimaisena ja uudistuvana muuttuvassa maailmassa myös rakennuksena ja toimintaympäristönä koulun tulisi tarjota innostavaa, viihtyisää, turvallista mutta myös yllätyksellistä ympäristöä. Mahdottomana ajatuksena ei pidetty myöskään sitä, että osa tiloista voisi olla jollakin tavoin avoin muulle yleisölle. Mielikuvitusta ja villien ajatusten lentoa kannustettiin kustannuksista välittämättä.
Ajatuksena oli suunnitella huimaava visio upeasta sisäpihalle rakennettavasta lisätilasta, jolla vuonna 1826 aloitettua vanhaa rakennusta ja nykyarkkitehtuuria yhdistettäisiin ja tuotaisiin uudenlaisia opiskelu- ja/tai yleisiä tiloja koulun käyttöön.
Ideoinnissa tuli käyttää jotakin annetuista teemoista, joka toimi johtoajatuksena suunnittelun pohjana (Elämyksellinen kuopiolainen kulttuuri, Luonto ja ihminen, Kierrätys ja kestävä kehitys). Suunnitteluun ja kollaasin tekemiseen oli aikaa yhteensä 4 tuntia (1h=60min) ja työtä tehtiin pareittain tai yksin. Työ toteutettiin Mood board –esitykseksi kartongille, jossa käytettiin pohja- ja profiilikuvapiirustuksia Lyseosta, aikakausilehtiä, värikyniä ja väripapereita. Tekstien avulla ideaa tuli avata katsojalle.
Lopullisissa töissä esille nousi vahvasti luonnon elementit osana oppimisympäristöä. Erilaisiin lasiseinillä rajattuihin kasvihuoneen tyyppisiin tiloihin oli sijoitettu puutarhamaisia alueita, eläimiä (lintuja, akvaario) kasveja ja oleskelu-, luokka- tai työskentelytiloja. Myös kestävä kehitys oli huomioitu mm. sadeveden keräämisellä ja aurinkopaneeleilla. Yhteisöllisyyttä ideoinnissa oli kasvihuonekahvio, joka on avoinna myös muulle yleisölle. Siitä erillään toimisi biologiaan ja kasveihin liittyvä tutkimushuone opiskelijoille.
Sisäpihan alueen mahdollisuuksia hyödynnettiin monipuolisesti ottamalla haltuun koko alue ja useampi kerros maan ylä- ja alapuolella. Joissakin suunnitelmissa ideana oli erillinen rakennus tai jatke vanhaan. Kaikissa tilaratkaisuissa painottui rauhallisen itsenäisen opiskelun tarve sekä ympäristön viihtyisyys ja toimivuus. Alla opiskelijan sanallista kuvailua omasta uudisrakennuksen ideastaan.
Kuopion Lyseon lukion uudisrakennus: Project Conversation Pit (Kaapo Naarala)
Conversation pit eli ”keskustelusyvennys” on 1950–70-luvuilla suosioon noussut arkkitehtoninen ratkaisu, jossa sohvaryhmä upotetaan lattiaan, tuoden mataliinkin tiloihin ilmavan ja mielenkiintoa herättävän vaikutelman. Suunnittelemassamme uudisrakennuksessa juuri tällaisen syvennyksen tuoma rentous ja vuosisadan puolivälistä tutut arkkitehtoniset kokeilut ja hulluttelut ovat luoneet pohjan sen mielenkiintoiselle ja kokeilevalle arkkitehtuurille, maanläheisille värisävyille ja tilojen yhteen soljuvuudelle. Uudisrakennus yhdistää eri aikakaudet toisiinsa luoden eheän, mutta mielenkiintoisen ja yllättävän kokonaisuuden, jossa nähdään vaikutteita niin koulun alkuajoilta ja 1950–70-luvuilta samalla, kun modernius ja nykyarkkitehtuuri kruunaavat kokonaisuuden tehden tilasta ilmavan, luovuutta ja inspiraatiota herättävän, sekä ennen kaikkea aikaa kestävän ja käytettävyydeltään loistavan.
Tila on rakennettu kolmeen kerrokseen: 0-kerroksessa koulun nykyistä kirjastoa ja lukusalia laajennetaan, ja tilaa on mahdollista käyttää niin hiljaiseen työskentelyyn kuin esitelmien ja kokousten pitoon. Tilasta löytyy mm. projektin nimeksi valikoitunut keskustelusyvennys, conversation pit ja suuri portaikko, jota voi käyttää myös katsomona. Kerroksesta 0.5 tapahtuu kulku uudelle pääovelle, josta avautuu portaikko koulun ensimmäisen kerroksen käytävälle. Lisäksi tilassa on näyttävä suihkulähde, ja tilaa reunustavat näyttävät sypressit. Kerroksessa 1 on varattu tilaa opiskelulle, ja tilan viihtyisyyden takaavat kasvit, joiden keskellä on mahtavat puitteet kouluprojektien tekemiseen. Kokonaisuudessaan tila on suunniteltu palvelemaa erilaisia käyttäjiä ja tarpeita ja ennen kaikkea lisäämään opiskelijoiden hyvinvointia.
3. Retki Telkkämäen kaskimuseoon 25.5.2023
Teimme iltapäiväretken Kaavin Telkkämäen kaskimuseoon. Matkalla kuulimme jo alustavasti kaskeamisesta, isojaosta, suomalaisten metsäomistuksesta, jokamiehenoikeuksista ja entisajan ruokataloudesta. Leivän tie kaskipellolta pöytään oli useiden vuosien mittainen.
Kaksi opasta esitteli meille Telkkämäen tilan pihapiirin rakennukset ja niiden käyttötarkoituksen entisaikaan. Saimme koettaa vääntää jauhinkiviä ja totesimme, että piti olla riuska emäntä, jos meinasi saada jyvät jauhettua jauhoiksi. Opimme, mikä on pisteaita ja miten tehdään pärekatto. Meille kerrottiin perinnebiotoopeista ja niiden ylläpidosta.
Lopuksi kävelimme metsän halki tänä keväänä myöhemmin poltettavalle kaskelle. Kuivatut, kaadetut ja pätkiksi pilkotut puut odottivat siisteissä riveissä sopivaa polttopäivää.
Moninainen maaseutu ja biotalouden mahdollisuudet -teemaopintojakso on osa Olvi-säätiön rahoittamaa ja Maaseutuammattiin ry:n koordinoimaa nelivuotista biotaloushanketta.
Tekstit: Laura Okkonen & Tarja Nissinen, Anne-Maria Muhonen, Suvi Tirkkonen
Kuvat: Laura Okkonen ja Anne-Maria Muhonen
Lyseolaisten puheenvuoro alueellisessa metsäneuvostossa
Metsä on monella tapaa suomalaisille merkityksellinen, ja metsien hyödyntämisessä pyritäänkin monipuoliseen ja kestävään käyttöön samalla, kun on välttämätöntä huomioida ilmastonmuutoksen ja luontokadon pysäyttäminen. Lyseon opiskelijoita pyydettiin Biotalouden mahdollisuudet ja luova yrittäjyys -hankkeen puitteissa valmistelemaan puheenvuoro alueellisen metsäneuvoston toimintavuoden 2022 päätöskokoukseen. Maakuntien tasolla toimivat metsäneuvostot ovat monialaisia yhteistyöelimiä, jotka edistävät metsiin perustuvia elinkeinoja ja metsäsektorin alueellista yhteistyötä. Metsäneuvostojen keskeinen työ on alueellisten metsäohjelmien laatiminen. Näissä ohjelmissa sovitetaan yhteen metsien käytön taloudelliset, ekologiset, sosiaaliset ja kulttuuriset tavoitteet.
Puheenvuoron pohjaksi kaikille lyseon opiskelijoille lähetettiin esitystä valmistelleiden opiskelijoiden laatima, ajankohtaisia metsäteemoja ja omaa metsäsuhdetta käsittelevä kysely, johon vastasi 40% Lyseon opiskelijoista eli tarkalleen 204 opiskelijaa. Tämä hieno vastausmäärä kertoo siitä, että metsät ovat lyseolaisille tärkeitä ja niihin liittyvät ajankohtaiset asiat kiinnostavat. Vastausten perusteella metsien merkitys omalle virkistäytymiselle ja terveydelle sekä elinkeinoelämälle tunnistetaan laajasti. Ilmastonmuutoksen ja luontokadon etenemisestä ollaan nuorten keskuudessa huolestuneita, ja lyseolaiset ymmärtävät, kuinka tärkeä tehtävä suomalaismetsillä on toimia paitsi monipuolisesti talouskäytössä myös hiilinieluina- ja varastoina sekä eliölajiemme elinympäristöinä.
Metsäneuvoston jäsenet kuuntelivat lyseolaisten metsänäkemyksiä ja -kokemuksia erittäin kiinnostuneina ja tarkalla korvalla. Lyseon edustajina puheenvuoroa valmistelemassa ja esittelemässä olivat tällä kertaa Benjamin Dietz, Tobias Dietz, Heidi Kilponen, Veera Malinen, Jasmin Mengüs ja Roosa Suomi (kuvassa). Kouluyhteistyölle ja opiskelijoiden kuulemiselle metsien monikäytön edistämisessä on luvassa jatkoa, sillä nuorten osallistaminen ja osallistuminen on nostettu yhdeksi alueellisen metsäneuvoston kärkiteemaksi toimintavuonna 2023.
(Teksti: Laura Okkonen)
Tutortoiminta
Ensimmäisen vuositason opiskelijoiden ryhmäytymistä, lukio-opintojen aloittamista, koulussa viihtymistä ja koulun markkinointityötä on osaltaan tuettu tutortoiminnalla. Toisen ja kolmannen vuoden opiskelijoista valitut tutorit toimivat lukiossa aloittavien opiskelijoiden vertaisohjaajina ja ovat auttaneet heitä kurssivalinnoissa, vierailleet heidän opotunneillaan sekä järjestäneet koulussamme erilaisia yhteisöllisyyttä lisääviä tapahtumia ja tempauksia osin yhdessä Lumitin tutoreiden ja Lyseon opiskelijakunnan hallituksen kanssa. Kullekin ykkösten ryhmälle on nimetty omat omatutorit, joiden kanssa he tapasivat syksyn mittaan pienemmissä porukoissa. Tutoreita on ollut lukuvuonna 2022-2023 mukana toiminnassa reilu parikymmentä. Heidän kanssaan on ollut tutorkokouksia ja koulutuksia useamman kerran lukuvuoden aikana, liittyen heidän tehtäviinsä kou-lun markkinoinnissa, ykkösten ohjaamisessa ja kurssivalinnoissa neuvomisessa. Tutoreiden ohjaavina opettajina ovat lukuvuonna 2022-2023 toimineet Pauliina Pöntinen ja Jutta Raatikainen.
(Teksti: Pauliina Pöntinen)
Sigma
Kuopion Lyseon luonnontieteellinen seura Sigma tukee opiskelijoiden matematiikan opintoja Long Lesson -tapahtumien avulla. Lukuvuonna 2022-2023 Lyseolle kokoonnuttiin jokaisen jakson lopulla lauantaina klo 10-13 kertaamaan matematiikan opintoja. Näissä viidessä tapahtumassa matematiikan opettajien Paavo ja Miia-Maarit apuna oli vapaaehtoisia Sigma-opettajia, jotka ovat Lyseon alumneja. Opiskelijoita tapahtumiin osallistui enimmillään noin 100 ja vähimmilläänkin 40.
(Teksti: Paavo Heiskanen)
Vanhojen tanssit, LI4
Lyseon lukiolla aloitettiin marraskuussa Vanhojen tanssien harjoittelu. Tunnelma opintojaksolla oli alkuun jännittynyt, mutta opintojakson edetessä alkoi löytyä rentoutta ja uskallusta heittäytyä tanssien pyörteisiin. Opiskelijat harjoittelivat tunnollisesti tansseja ja yhteistyö sujui loistavasti myös parinvaihtotansseissa. Kauan odotettu Vanhojen päivä alkoi helmikuun 10. päivä brunssin merkeissä, jonka jälkeen esitettiin tanssit ensimmäisen kerran koulun väelle. Päivä huipentui Musiikkikeskuksella järjestettyyn toiseen näytökseen, jota pääsivät seuraamaan tanssijoiden ystävät ja perheet. Molemmat esitykset sujuivat mallikkaasti ja pitkäjänteinen työ tuotti tulosta!
(Teksti: Jasmin Laaksonen)
Extreme-opintojakso, LI11
Extreme-opintojaksolle osallistui Kuopion kolmelta eri lukiolta opiskelijoita. Naurulta ja liikunnan ilolta ei voinut opintojaksolla välttyä, kun tunneilla päästiin testailemaan uusia lajeja, hassuttelemaan sekä tekemään yhteistyötä ryhmän kesken. Välillä käytiin myös rohkeasti oman mukavuusalueen ulkona ja uskallettiin ylittää itsemme. Opintojakso suunniteltiin yhdessä opiskelijoiden kanssa ja lajeja löytyi laidasta laitaan. Pääsimme opintojaksolla testaamaan mm. skeittausta, ilma-akrobatiaa, cheerleadingia, sirkusta, kiipeilyä, ilma-aseammuntaa ja miekkailua. Päättöpäivä huipentui lasersotaan!
(Teksti: Jasmin Laaksonen)
Opiskelija oman elämänsä ohjaajana (SISU)-hanke
Lyseon lukio oli kuluneena lukuvuonna mukana muiden Kuopion lukioiden kanssa OPH:n rahoittamassa Opiskelija oman elämänsä ohjaajana-hankkeessa. Hanke jatkuu syksyllä 2023. Hankkeessa on kehitetty suuren lukion opinto-ohjauksen laatua ja saavutettavuutta muotoilemalla suuren lukion opinto-ohjauksen mallia ja prosesseja yhteistyössä kahden muun hankekaupungin toimijoiden, Gradia-lukioiden (Jyväskylä) ja Gaudia-lukion (Lahti) kanssa tehdyssä yhteistyössä. Ohjauksen osalta on kehitetty niin HOPS-prosessia kuin HOPS-työkalujakin, nivelvaiheen yhteistyötä ja TUVA-koulutuksen kanssa tehtävää yhteistyötä, lukiolaisten ja lukiosta valmistuneiden jatko-ohjausta sekä tukea lukio-opinnoissaan tarvitsevien ohjausta. Soveltuvin osin on myös kehitetty ohjaustyötä tukevia digitaalisia ratkaisuja, mm. OpoBottia, OpoChattia sekä opintojen seurantajärjestelmää. Koulutusta on tarjottu niin opinto-ohjaajille kuin ryhmänohjaajillekin ja aineenopettajille on jaettu aineenopettajakyselyiden pohjalta koostettu ideapaketti oman opetuksen suunnittelun avuksi. Tekeillä on myös aineenopettajan uraohjauksen tietopaketti. Opiskelijoille on tulossa lukioiden kotisivuille käyttöön Opiskelijan ohjauksen polku-niminen työkalu ja perusopetuksen oppilaille ja heidän huoltajilleen on jaettu tietoa lukion vaatimuksista ja lukion erityisopetuksen mahdollisuuksista lukio-opintojen tukemisessa. Lyseosta hankkeessa on mukana ollut Kuopion koordinaattorina opinto-ohjaaja Pauliina Pöntinen.
(Teksti: Pauliina Pöntinen)
Kuopion Lyseon lukioVuosikertomus 2022-202312.5.2023